Purkaa vai korjata?
Viimeisin tutkimushankkeeni Tampereen Yliopistolla käsitteli rakentamisen hiilijalanjälkivaikutuksia. Tutkimuksessa, johon tein energia- ja hiilijalanjäljen laskennat, verrattiin 1950-luvun koulun peruskorjauksen ja mahdollisen laajennuksen päästövaikutuksia uuden samankokoisen rakennuksen rakentamisen päästövaikutuksiin. Uusissa kouluissa tutkittiin betonirakenteista ja puurakenteista vaihtoehtoa.
Verrattaessa samankokoisia rakennuksia keskenään, on peruskorjaaminen uudisrakentamista ympäristöystävällisempi vaihtoehto betonirakenteiseen kouluun verrattuna. Tämä siitäkin huolimatta että uuden rakennuksen energiatehokkuus on merkittävästi peruskorjattua rakennusta parempi.
Uuden puurakenteisen koulun päästöt ovat peruskorjausta pienemmät vasta kolmenkymmenen vuoden päästä (YM julkaisu 2021:9, kuva 14).
Tutkimuksessa ei pyritty erityisen energiatehokkaaseen korjaamiseen vaan kohteelle toteutettiin tyypilliset, tämän ajan rakennuksille tehtävät peruskorjaustoimenpiteet. Toimenpiteet kuitenkin täyttävät korjausrakentamiselle asetetut rakentamismääräykset.
Isoissa kouluissa peruskorjaus ja laajennus on uudisrakentamista parempi vaihtoehto koko tarkastelujakson (50 vuotta) ajan, verrattuna sekä puurakenteiseen että betonirakenteiseen uudisrakennukseen (YM julkaisu 2021:9, kuva 19).
Tutkimuksessa tehtiin kirjallisuustutkimus, jossa käytiin läpi vastaavia tapaustutkimuksia Suomen tyyppisessä ilmastossa. Tutkimuksia oli 15 kappaletta ja niissä oli yhteensä 56 vertailutapausta. 60 % tapauksista peruskorjaus oli uudisrakentamista vähähiilisempi vaihtoehto ja lopuissakin joissa uudisrakennus oli vähähiilisempi vaihtoehto tarkastelujakson aikana, oli niiden hiili-investoinnin takaisinmaksuaika keskimäärin yli 30 vuotta.
VTT laski koulurakennuksille elinkaarikustannukset, jotka myös muodostuivat peruskorjausvaihtoehdossa pienemmäksi kuin uudisrakennuksessa. Kuten hiilijalanjäljessäkin, tarkasteltujen vaihtoehtojen kustannusero syntyy jo investointivaiheessa eikä uudisrakennuksen pienempi energialasku riitä eron kiinnikuromiseen 50 vuoden aikana.
Mikäli siis päästöjä halutaan vähentää nyt, tulisi rakentamisen ohjauksessa ja kaavoituksessa kannustaa ensisijaisesti korjaamaan rakennukset purkamisen sijaan.
Tulokset on luettavissa Ympäristöministeriön raportista: