Mikä on energiaselvitys?

Rakennusta suunniteltaessa on laadittava energiaselvitys.
Energiaselvitys on päivitettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Energiaselvitys sisältää yleensä seuraavat tarkastelut:

Rakennuksen kokonaisenergian kulutus (E-luku)
Energialaskennan lähtötiedot ja tulokset
Kesäaikainen huonelämpötila ja tarvittaessa jäähdytysteho
Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus (tasauslaskenta)
Rakennuksen lämmitysteho mitoitustilanteessa
Rakennuksen energiatodistus

Mikä on energiatodistus?

Energiatodistus on rakennusten energiatehokkuuden vertailuun tarkoitettu työkalu.
Energiatodistus tarvitaan kun:

1. Asuntoa myydään tai vuokrataan
2. Haetaan rakennuslupaa uudisrakentamista varten

 

Energiatodistusta ei tarvita:

1) Alle 50 kerrosala m2 rakennuksille
2) Loma-asunnoille joita ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen
3) Väliaikaisille rakennuksille joiden käyttöikä on enintään kaksi vuotta
4) Teollisuus- ja korjaamorakennuksille
5) Maatilarakennuksille (muu kuin asuinkäyttö) jossa energiantarve on vähäinen
6) Suojellulle rakennukselle tai rakennukselle joka sijaitsee maailmanperintöluetteloon hyväksytyssä kohteessa
7) Rakennuksille joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan
8)  Kasvihuoneelle, väestönsuojalle tai muulle vastaavalle
9) Puolustushallinnon käytössä oleville rakennuksille joihin liittyy salassapidettävää tietoa

 

Asetus 1010/2017 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Laki 50/2013 Laki rakennuksen energiatodistuksesta, 
Laki 755/2017, Laki rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta
Asetus 1048/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta
Maankäyttö- ja rakennuslaki  5.2.1999/132

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 1151/2016

Lämpöhäviöiden tasauslaskin

 

Tietoa E-luvusta

E-lukua käytetään rakennusten energiatodistuksissa sekä energiaselvityksissä haettaessa rakennuslupaa tai asuntoa myytäessä.

Mikä on E-luku?
Kuinka E-luku muodostuu?
Miten E-luku lasketaan?
E-luvun raja-arvot pientaloille (PDF)

 

Mikä on E-luku?

Rakennuksen laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin vakiooidulla käytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden, jonka yksikkönä käytetään kWhE/(m²a)
– E-luku tarvitaan kun laaditaan energiaselvitys ja/tai energiatodistus
– E-luvun laskennassa huomioidaan energiantarve, tekniset järjestelmät, lämmitystapa ja energiamuoto.
– E-luvulla on uudisrakennuksille yläraja joka riippuu rakennustyypistä. Raja-arvot lasketaan asetuksen 1010/2017 4 § mukaisilla kaavoilla. Pientaloissa ylärajaan vaikuttaa pinta-ala, hirsitaloilla on omat raja-arvonsa.

– E-luku ei riipu käyttäjästä eikä todellisesta kulutuksesta
– E-luku muodostuu suurille taloille paremmaksi kuin pienille

Kuinka E-luku muodostuu?

Kokonaisenergiankulutuksen ja E-luvun laskenta etenee seuraavasti:

A.    Lasketaan nettoenergiantarve:

1.    Tilojen lämmitys
2.    Ilmanvaihdon lämmitys
3.    Lämmin käyttövesi
4.    Jäähdytys
5.    Valaistus
6.    Kuluttajalaitteet

B.    Lasketaan järjestelmähäviöt ja tuotot
C.    Lasketaan ostoenergia ja E-luku

Ja tarkemmin:

A. Lasketaan nettoenergiantarve

1.    Lasketaan tilojen lämmitys

Lasketaan johtumislämpöhäviöt (rakenteiden läpi johtuva energia)
Riippuu vaipan pinta-alasta, U-arvoista ja kylmäsilloista.

Lasketaan vuotoilman lämpöhäviöt
(vuotoilman lämmitykseen tarvittava energia)
Riippuu vaipan ilmatiiviydestä (q50), vaipan alasta ja rakennuksen kerrosluvusta

Lasketaan korvausilman ja tuloilman lämpeneminen tilassa huonelämpötilaan
(ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsema energia)
Riippuu lämpötilojen asetusarvoista

Tilojen lämmitysenergiantarpeesta vähennetään hyödynnettävät lämpökuormat.

 

Lasketaan lämpökuormat

Lämpökuormia syntyy:

Auringosta (ikkunoiden kautta tuleva säteilyenergia)
Riippuu ikkunoiden koosta, ilmansuunnista, ikkunatyypistä (kehäkerroin), varjostuksesta (ympäristön varjostus, sivuvarjostus, ylävarjostus), verhoista (verhokerroin), U-arvoista, g-arvoista (lasitustyyppikohtainen valoaukon auringon säteilyn läpäisykerroin), säätiedoista (säätiedot vakioitu)

Ihmisistä
Vakio, pientalossa 10,5 kWh/(m²a)

Laitteista ja valaistuksesta
Vakio, pientalossa 100% kulutuksesta eli 22,7 kWh/(m²a)

Järjestelmähäviöistä
Lämpimän käyttöveden kierron ja varastoinnin häviöistä 50%

Lasketaan hyödyntämisaste
Lämpökuormien hyödyntämisaste riippuu lämpötilaerosta, rakennuksen ominaislämpökapasiteetista jne.

2.    Lasketaan ilmanvaihdon lämmitys
Riippuu lämmitettävästä nettoalasta, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteesta, lämpötilaeroista
(säätiedot vakioitu)

 

3.    Lasketaan lämpimän käyttöveden energia
Rakennuksen vakioidun käytön mukaan.
Pientalossa 35 kWh/(m²a), kuitenkin maksimissaan 4200 KWh /asunto.

 

4.    Lasketaan jäähdytysenergian kulutus
Jos jäähdytys käytössä. Jäähdytysraja +27 ºC.

 

5.   Lasketaan valaistuksen sähkönkulutus
Rakennuksen vakioidun käytön mukaan.
Pientalossa 7,0 kWh/ (m²a)

 

6.    Lasketaan kuluttajalaitteiden sähkönkulutus
Rakennuksen vakioidun käytön mukaan.
Pientalossa 15,7 kWh/ (m²a)

 

B.     Lasketaan järjestelmähäviöt ja tuotot

Lasketaan lämmönjaon ja luovutuksen häviöt
Lasketaan lämpimän käyttöveden häviöt

Nettotarpeisiin lisätään lämmitysjärjestelmän ja käyttöveden lämpöhäviöt.
Nettotarve jaetaan järjestelmän hyötysuhteella.

Esim. lattialämmityksen lämmönluovutuksen hyötysuhde 0,8.
Käyttöveden siirron hyötysuhde 0,96

Huomioidaan kiertopumppujen sähkökulutus.
Esim. Lattialämmitykselle 2,5 kWh/ (m²a)
Ilmanvaihdon puhaltimelle 5,3 kWh/ (m²a)

Lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutus:
Nettotarve jaetaan tuoton hyötysuhteella tai lämpökertoimella

Esim. Varaava takka 0,6, maalämpöpumppu 3,4.
Maalämpöpumppu LKV:n valmistuksessa 2,3

 

C.    Lasketaan ostoenergia ja E-luku

Ostoenergia riippuu käytettävästä järjestelmästä.
Omavaraisenergia (esim. aurinkokeräin omalla tontilla) vähennetään ostoenergian kulutuksesta

Lisäksi voidaan huomioida:
Varaava takka max: 3000 kWh/ tulisija
Ilmalämpöpumppu max: 3000 kWh/ laite

Ostoenergia kerrotaan energiamuodon kertoimella.
E-luku riippuu siis erityisesti käytetyistä energiamuodoista.

Energiamuotojen kertoimet asetuksen 788/2017 mukaan:

Sähkö 1,2
Kaukolämpö 0,5
Kaukojäähdytys 0,28
Fossiiliset polttoaineet 1,0
Uusiutuvat polttoaineet 0,5

 

Miten E-luku lasketaan?

E-luvun laskenta on monimutkainen laskutoimitus, laskentaohjeet ja kaavat löytyvät asetuksesta 1010/2017, Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta
sekä asetuksesta 1048/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta.
Erityisesti sen liitteessä oheita E-luvun määrittämiseen.
Ympäristöministeriön ohjeistus pintalon energiatodistuksen laskentaan löytyy täältä:
Energiatodistusopas 2018
Energiatodistusoppaan 2018 liite, 1.11.2018

Laskelmiin tarvitaan käytännössä maksullinen laskentaohjelma.
Jäähdytetty rakennus (esim. toimistot) edellyttää validoidun tuntitason simulointiohjelman (dynaaminen laskenta). Myös kesäajan sisälämpötilan laskenta vaatii dynaamisen laskentaohjelman. Kesäajan huonelämpötilatarkastelu tarvitaan muissa rakennuksissa kuin pientaloissa.

E-luvun raja-arvot pientaloille (PDF)

 

Lähteet:

Asetus 1010/2017

Jarek Kurnitski: Energiamääräykset 2012,
Opas uudisrakennusten energiamääräysten soveltamiseen
Suomen Rakennusmedia Oy, 2012

 

 

Tallenna