Kesäkallio

Loma-asunto, Kangasala 2022

hum 89 m²
kem 101 m²

Loma-asunto Kesäkallio sijaitsee upalla kallioisella rantakiinteistöllä, jossa jyrkkä kallio laskee pystysuoraan järveen.

Rakennusmassa hahmottuu ulkoapäin kolmena erillisenä ”mökkinä”, massoittelulla pyrittiin luomaan perinteistä pienimittakaavaista kesämökkitunnelmaa modernin loma-asunnon sijaan. Yksi ”mökeistä” on porrastettu muita alemmalle tasolle rinnemaastossa. Massoitteluideaa korostettiin massojen erisuuntaisilla harjoilla lisäksi kullekkin ”mökille” tulee omalaisensa puuverhoilu. Kaikki ”mökit” nivoutuvat kuitenkin sisätiloistaan yhteen. Yhdessä ”mökissä” sijaitsee olohuone, toisessa keittiö ja ruokailutila ja kolmannessa makuutilat. Kaikista tiloista on näkymät suunnattu hienoon järvimaisemaan. Erillisiä ”mökkejä” on korostettu myös sisätilojen materiaalivalinnoissa. Keittiötilan massiiviset hirsipalkit luovat rustiikkista tunnelmaa ja luonnonmateriaalit sekä erilaiset pintakäsitteyt korostavat kunkin ”mökin” omaleimaista tunnelmaa.

 

 

Kivirinne

Omakotitalo, Kangasala 2022

hum 137 m²
kem 168 m²

Talo Kivirinteen pääidea syntyi paikan päällä sijainneesta ”kivirinteestä” jossa tontin takaosassa oli kerroksen korkuinen jyrkkä rinne. Koko rakennus on upotettu kolmelta sivulta rinteeseen, mikä sopikin maanrakennusurakoitsijana toimivalle rakennuttajalle. Moderni, tumma rakennusmassa sulautuu taustaansa eikä erotu liikaa järveltäkään katsottaessa.

Ajoliittymä otettiin tontin ylärinteestä, jolloin saatiin autopaikoitus sijoitettua rakennuksen kattoterassin tasolle. Kattoterassilla on olesekelutilat ja kesäkeittiö, josta aukeaa huimat maisemat Längemävedelle. Katolla sijaitsevasta porrashuoneesta on esteetön kulku (hissivaraus) 1. kerroksen asuintiloihin sekä kellariin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee päämakuuhuone, työhuone, olohuone ja keittiö joista aukeaa panoramaikkunat maisemaan.  Rakennuksen aputilat sijaitsevat maata vasten olevassa osassa, kellarissa on saunatilat sekä muita aputiloja. Kaikista kerroksista on ulkoyhteys oleskelualueille. Rannassa sijaitseva vanhempi saunarakennus kunnostetaan.

Rakennus toteutettiin Passiivikivitalojen lämpöharkolla ja porrashuoneen katolle asennettiin aurinkopaneelit. Rakenuksen E-luvuksi saatiin lämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla ennätykselliset 34!

 

Viitastenperän laavu

Laavu, Tampere 2021
hum 9 m²
kem 9 m²

 

Viitastenperän laavulle saavutaan joko Hervantajärven ratikkapysäkiltä tai uimarannan pysäköintialueelta kävellen. Patikkamatkaa  luonnonsuojelualueen läpi Hervantajärven rantaan kertyy noin 1,5 km. Polku kulkee metsässä pitkospuita pitkin sekä kallioilla upeissa maisemissa.

Laavu on suunniteltu luonnonsuojelualueelle, joten sen sijoittamiseen maastoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Laavu on sijoitettu järven lähelle ja se on suunnattu parhaaseen ilmansuuntaan sekä järvimaisemaan. Muotoilultaan laavu on saanut inspiraationsa alueen kivikkoisesta ja kumpareisesta maastosta.  Kalliorinteeltä saavuttaessa laavu maastoutuu, eikä sitä kuntta- ja sammalkatteen ansiosta erota maisemasta.  Järveltä päin katsottuna laavusta näkyy holvatusta puurakenteesta muodostuva ”luola”. Laavun kaareva, turvekattoinen muoto viittaa perinteiseen turvekammiin.

Viitastenperän laavun tarkoituksena on tarjota miellyttävä ja rauhallinen taukopaikka retkeilijöille ja hiihtäjille sekä sateensuoja luonnossa yöpyjille. Sisäpuolelle muodostuu tilava mutta suojaisa tila josta aukeaa vehreät maisemat ympäröivään luontoon ja järvelle. Laavu on tarkoitettu yöpymiseen, sen 3×3,4 m laverille mahtuu mukavasti 5 henkilöä nukkumaan. Rinkat mahtuvat jalkopäähän ja eteen mahtuu vielä rivi istujia. Laavun eteen rakennetaan vielä luonnonkivinen tulipaikka sekä kiinteät penkit.

Laavu on rakennettu holvirakenteisena vieriviereen asetelluista 2×4 -tuuman lankuista. Holvikaaren tukirakenteena on kaarevaan muotoon sahattu vaneri. Perustukset on upotettu maastoon niin, että laavun kolme sivua jatkuvat yhtenäisinä maahan asti.  Nukkumalaveri sekä penkit on tehty samasta massiivisesta puusta kuin laavun katto. Kyllästettyä puuta ei käytetä alueella, vaan rakenteissa varaudutaan tiettyyn huoltoväliin jota sään armoilla olevat puurakenteet aina vaativat.

Viitastenperän laavu rakentui vuoden 2021 aikana Tampereen Kaupungin omistaman Ekokumppanit Oy:n toimesta. Uniikin laavun lisäksi alueeta löytyy tulipaikka, liiteri sekä kuivakäymälä.
Liiteri ja kuivakäymälä on tehty ”rakoladonnalla” 2×5 tuuman lankuista ilman pystyrakenteita.

Rakentaminen on tehty paikan päällä ilman sähköä, pääosin käsityökaluin. Rakennustarvikkeet on kuljetettu paikalle veneellä.

 

 

Laavu on julkaistu kansainvälisellä BIGSEE sivustolla:

https://bigsee.eu/viitastenpera-lean-to-tampere/

 

Hain Elämää

Pientalo ja talousrakennuksia, Tampere 2021

Hain Elämää on hirsitaloprojekti jossa pyritään luonnonmukaiseen, terveelliseen rakentamiseen. Projektissa kunnioitetaan perinteisiä, yksinkertaisia rakennusmateriaaleja- ja tapoja, kierrätetään ja tehdään aikaa kestävää modernia arkkitehtuuria.

Rakennamme ja rakennutamme pientä perinteistä hämäläistä pihapiiriä, johon kuuluu asuinrakennus, pihasauna sekä moderni navetta. Käytämme rakentamisessa mahdollisimman paljon luonnonmateriaaleja, kuten puuta ja kiveä. Materiaaleilta toivomme puhtautta ja kestävyyttä.”
Käykäähän lukemassa Iidan ja Nuutin rakennusblogia jossa olen saanut kunnian olla mukana arkkitehtinä!

 

 

 

Atriumtalo japanilaisella puutarhalla

Omakotitalo, Tampere 2020

hum 194 m²
kem 228 m²

Atriumtalo on monimuotoiselle omakotitaloalueelle suunniteltu yhdenperheen talo. Tontilta purettiin pieni huonokuntoinen asuinrakennus 1960-luvulta. Monipolvisen lupaprosessin jälkeen rakentaminen päästiin aloittamaan keväällä 2020.

Suunnittelun ideana on yksikerroksinen, japanilaisen puutarhan ympärille kietoutuva atriumtalo. Puutarhaan on näkymä olohuoneen isoista ikkunoista, länsisiiven tatamihuoneesta sekä itäsiiiven pukutiloista. Isot terassit kiertävät puutarhaa ja muodostavat varjoisan oleskelualueen talon pohjoispuolelle.
Talon eteläpuolelle avautuu ”aamukahviterassi” sekä japanilaista henkeä toistava kivipuutarha.

Tilat on jaettu kolmeen siipeen niin, että sauna- ja pesutilat sekä muut aputilat sijaitsevat länsisiivessä, itäsiivessä sijaitsevat makuu- ja työhuoneet. Keskelle jäävään korkeaan tilaan sijoittuu perheen yhteiset oleskelualueet, keittiö, olohuone ja ruokailutila. Avarasta tilasta maisema aukeaa valaistuun puutarhaan sekä sen takaa näkyvään metsään.

Massoittelulla on pyritty muodostamaan yksinkertainen vaakalinjainen kokonaisuus. Rakennuksen loiva pulpettikatto sekä siihen yhtyvä iso sisääntulokatos korostavat rakennuksen vaakasuuntaisia linjoja. Rakennus on tehty betonivaluharkoista ja se on verhoiltu osin vaalealla rappauksella, osin kestävällä punaseetriverhoilulla. Sisätiloissa betonilattiat ja verhoiluissa vaaleita puun sävyjä.

 

 

Villa Grööti

Omakotitalo, Tampere 2019

hum 146 m²
kem 180 m²

Villa Grööti on Kaukajärven upeimmalle maisematontille suunniteltu yhden perheen talo.

Tontti sijaitsee kaava-alueella, omarantaisella tontilla. Tontilla on vanha, yli 100- vuotias, rantasauna. Sauna muutettiin loma-asunnosta talousrakennukseksi ja kunnostettiin käyttöön perinteitä kunnioittaen.

Tontin kaava on 50-luvulta mikä osaltaan loi haasteet modernin nykyrakennuksen suunnitteluun. Kaava määrää rakennuksen maksimikoon (10 x 12 m), kattomuodon (harjakatto, kattokulma 1:½) ja räystäskorkeuden (5 m) ollen näin hyvin tyypillinen jälleenrakennuskauden 1½ -kerroksisen talon kaava. Kun rakennus kuitenkin sijaitsee jyrkällä rinnetontilla, päädyttiin ratkaisuun jossa osa ullakkokerroksesta on alakertaan avointa tilaa ja rakennuksessa on kellarillinen perustus.

Oleskelutilat ja keittiö sijoittuvat ensimmäiseen kerrokseen josta avautuu upeat maisemat järvelle. Koko taloa kiertää eri ilmansuuntiin aukeavat laajat terassit. Makuuhuoneet sijaitsevat ullakolla, kellarissa on lisäksi aputilat ja sauna.

Massoittelulla on pyritty muodostamaan selkeä, moderni rintamamiestalo. Yläosan muodostaa harjakattoinen ”monoliitti” jonka eri rakennusosat ovat väritykseltään yhteneväiset.  Katto sulautuu ulkoseiniin modernin räystäsmuotoilun ansiosta. Massa lepää ulokkeena luonnokivimuuratun kellarin päällä. Massan sisäpinnat ovat puuta ja etuseinä kokonaan lasia. Massasta ulkoneva kolmiomainen erkkeri ohjaa näkymät makuuhuoneista järvelle.

Koko rakennuksen etuseinä on lasia, joka hyödyntää sekä maisemat, luonnovalon että passiivisen aurinkoenergian maksimaalisesti. Kun rakennuksen vaippa on erittäin hyvin eristetty Passiivikivitalo, on ylikuumeneminen lämmittämistä suurempi haaste. Kuumeneminen pyritään estämään passiivisesti ulkopuolisilla säädettävillä kaihtimilla sekä yötuuletuksella. Lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää koneellista viilennystä. Rakennuksessa on maalämpö ja sen energialuokka on A.

 

Eräkallio

Loma-asunto ja talousrakennus, Pirkkala 2019

hum 81 m²
kem 92 m² + 39 m²

Talo Eräkallio on upealle jyrkälle rantatontille suunniteltu loma-asunto ja talousrakennus. Rakennuksen muotoilu ja sijoittelu tontilla on suunniteltu paikan ehdoilla, olemassa olevat puut ja maaston muodot säilyttäen.

Suurten korkeuserojen ansiosta rakennusmassat saatiin sijoitettua kahteen tasoon niin, että alemmalla tasolla sijaitsevan talousrakennuksen katto muodostaa kattoterassin jolle on suora yhteys ylemmällä tasolla olevalta loma-asunnon terassilta. Talojen välissä on katettu portaikko josta on kulku talousrakennukselle.

Kolmen makuuhuoneen ja oleskelutilojen kompaktit neliöt (81 m2) on sijoiteltu niin, että rakennukseen muodostuu rauhallisempi makuusiipi sekä mahdollisimman avoin oleskelutila. Sisustus on harmoninen ja ajaton. Kaikista huonetiloista avautuu esteettömät maisemat järvelle isojen ikkunoiden kautta. Tontin vanhat, kauniit männyt nousevat ikkunoiden tasolle ja tulevat osaksi arkkitehtuuria.
Talon kolmella sivulla sijaitsevat terassit jatkavat sisätiloja ulko-oleskelualueiksi. Myös autokatos on kytketty samaan rakennukseen yhteisen katon alle.

Massoittelulla on muodostettu vaakalinjainen, maastoon sulautuva moderni rakennus joka tumman puuverhoilun ansiosta sulautuu maisemaan myös järveltä katsottaessa.

 

Kirkkokiven laavu

Church Stone Shelter

Tampere 2018
hum 22 m²
kem 23 m²

Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueelle suunniteltiin vuonna 2017 uusia katoksia ja laavuja yöpymiseen sekä taukopaikkoja tulentekoon. Rakennelmien suunnitteluun valittiin joukko retkeileviä arkkitehtejä ja ne valmistuivat uudelle alueelle vuonna 2018. Kaikissa rakennelmissa on käytetty puuta, kierrätettyjä rakennusmateriaaleja sekä ekologisia puunsuoja-aineita. Arkkitehti Malin Moisio suunnitteli puisen Kirkkokiven laavun alueen keskeiseksi rakennelmaksi.

Kirkkokiven laavu on ollut laajasti esillä kansainvälisissä arkkitehtuurijulkaisuissa. Laavu oli mm. ehdolla maailman suurimman arkkitehtuurijulkaisun, ArchDailyn, ”Building of the Year 2020” -kilpailuun kategoriassa ”Religious Architecture”. ArchDailyn lisäksi aineiston laavusta on julkaissut mm. ArchDaily Brasil, Designboom, Architectural Digest Russia, Octogon Architectral & Design magazine, Inhabitat, Material District ja Archello. Laavu on päässyt myös kansalliseen arkkitehtuurin tietokantaan, Finnish Architecture Navigator :iin.

Kirkkokiven laavu ArchDaily:ssä:

 

Kirkkokiven laavu sijaitsee suuren samannimisen siirtolohkareen lähellä. Siirtolohkare on perimätiedon mukaan toiminut kirkkona paikallisille hevospaimenille 1700-luvulla, mistä se on saanut nimensä.

Laavun tarkoituksena on tarjota miellyttävä ja rauhallinen taukopaikka vaeltajille ja retkeilijöille. Katoksen tulipaikkaa voi käyttää ruuan valmistukseen mutta sitä ei ole tarkoitettu yöpymiseen. Katokseen mahtuu kerralla vaikka kokonainen koululuokka. Kirkkokiven laavulle on tehty esteetön, pyörätuolilla kuljettava reitti läheiseltä pysäköintialueelta. Lähistöllä on myös esteetön kuivakäymälä sekä puuliiteri.

Arkkitehtoninen idea on pelkistää primitiivinen rakennelma modernilla tavalla. Laavun neliömäinen pohja ja jyrkkä harjakatto kuvastavat talon prototyyppiä. Keskellä sijaitseva tulisija ja maapohja taas viittaavat primitiivisiin asumuksiin. Kirkkokiven ”pyhän paikan” tunnelma on haluttu tuoda myös taukopaikalle. Katokseen muodostuu korkea sakraali tila, joka sulautuu ympäröivään luontoon avoimien päätyjen ansiosta. Eri kokoiset aukotukset avaavat rajattuja näkymiä, maisematauluja, metsään.

Katos on tehty pystyyn asetelluista 5-tuuman piiruista. Massiivinen puuseinä on rakennettu kierrätetyistä katukivistä tehdyn sokkelin päälle. Kattorakenne ja rakennetta jäykistävät penkit on tehty samasta puutavarasta. Katto on huopaa ja puuosat on käsitelty luonnonmukaisella tervan ja keitetyn pellavaöljyn seoksella, Roslagin Mahongilla.

Katos toteutettiin yhteistyössä Tampereen kaupungin omistaman Ekokumppanit Oy:n kanssa. Tampereen ev.lut. seurakunnat osallistui hankkeen rahoitukseen. Rakentaminen tehtiin paikan päällä ilman sähköä, pääosin käsityökaluin. Kirkkokiven laavusta on lyhyessä ajassa muodostunut Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen ikoninen symboli.

Valokuvat: Julia Kivelä

Kintulammin alue valittiin vuoden retkikohteeksi 2020.

 

Talo Aurinkorinne

Omakotitalo, Lempäälä 2018

hum 168 m²
kem 226 m²

Talo Aurinkorinne on metsäiselle rinnetontille, haja-asutusalueelle suunniteltu pientalo. Rakennus sijaitsee kerroksen korkuisessa rinteessä ajoliittymän ollessa alarinteen puolella. Autopaikat on sijoitettu talon kellarikerrokseen, 1. kerroksen alle. Tämä leikkautuva massa muodostaa talon kantavan idean. Rakennusmassa on jaettu kahteen osaan, yläkerran ”puulaatikkoon” ja kellarin kivijalustaan. Puulaatikko on osittain pilareilla ja sen alle jää autokatoksen lisäksi oleskeluterassi porealtaineen. Tämä järjestely mahdollistaa väljät oleskelutilat yläkertaan ja kellariin pienemmät aputilat. Ensimmäinen kerros on tiloiltaan avara keittiö- ruokailu- oleskelutilojen yhdistelmä johon makuuhuoneet aukeavat. Oleskelutiloissa on suuret kaukomaisemaan, peltojen yli ja metsään, avautuvat ikkunat. Puuosat ovat harmaantuvaa lehtikuusta ja kiviosat rapattuja. Rakennuksen runkona on käytetty erittäin hyvin eristettyä passiiviharkkoa, rakennuksessa on maalämpö ja sen energialuokka on A. Talo Aurinkorinne sijaitsee nimensä mukaisesti niin aurinkoisessa rinteessä ettei lämmitysenergiaa kulu juuri lainkaan. Haasteena onkin ylikuumenemisen hallinta johon on haettu sekä passiivisia ja aktiivisia keinoja; lehtipuu varjostusta, verhoja, kaihtimia ja maakylmää.

Tontilla ei ollut kaavaa vaan sille haettiin ensin suunnittelutarveratkaisu.

Villa Vilja

Loma-asunto, Hämeenlinna 2015

hum 70 m²
kem 80 m²

Villa Vilja on talviasuttava loma-asunto, joka rakennetaan vanhan, purettavan loma-asunnon tilalle.
Tilaaja toivoi kunnon räystäitä, josta syntyi idea ”preeriatalosta”. Talossa on 1,2 metriä pitkät, alapinnasta vinot räystäät. Nämä puiset katot suojaavat alleen puusta ja luonnokivestä tehdyn tilaihmeen. Vinot alakatot jatkuvat puurimoitettuina sisätiloissa ja upea järvimaisema näkyy tupakeittiöön avautuvasta panoramaseinästä.

Villa Vilja on loma-asunto, mutta kaikki toiminnot ja rakenteet suunniteltiin ympärivuotista, pysyvää asumista ajatellen. Lupaa pysyvään asumiseen ei valitettavasti saatu, mutta Villa Vilja toimikoon esimerkkinä pieniin tiloihin mahdutetusta, ”ilmastotoimien ajan” omakotitalosta ja sen arkkitehtuurin estetiikasta.