Taapelipaviljonki
Rakennelma, Tampere 2023
hum 10 m²
kem 16 m²
Taapelipaviljonki valmistui vuonna 2023 entisen Niemen Sahan alueelle muistuttamaan alueen historiasta. Paviljonki rakennettiin vanhoissa ilmakuvissa näkyvien lautakasojen paikalle.
Taapeli on osa Tampereen kaupungin puistoaluetta jonne Ekokumppanit toteutti luonnonmukaisia puistorakennelmia ja kalusteita.
4m x 4m x 4m Taapelipaviljonki on tehty taapeliin ladotusta pelkkahirrestä jossa välipuina toimii 2×4 tuuman lankut. Perustusten luonnonkivet ja kattopelti on kierrätysmateriaaleista. Paviljongissa on penkit ja aukoista voi ihastella Näsijärven maisemia sekä tamperelaisia maamerkkejä kuten Haulitornia ja Näsinneulaa.
Paviljongin suunnitteli Malin Moisio /Arkkitehtitoimisto Tilasto, rakensi Tampereen Viherrakennus Oy, hirret toimitti Metsä-Tappura Oy ja paviljongin rakennutti sekä valvoi Ekokumppanit Oy
Kesäkallio
Loma-asunto, Kangasala 2022
hum 89 m²
kem 101 m²
Loma-asunto Kesäkallio sijaitsee upalla kallioisella rantakiinteistöllä, jossa jyrkkä kallio laskee pystysuoraan järveen.
Rakennusmassa hahmottuu ulkoapäin kolmena erillisenä ”mökkinä”, massoittelulla pyrittiin luomaan perinteistä pienimittakaavaista kesämökkitunnelmaa modernin loma-asunnon sijaan. Yksi ”mökeistä” on porrastettu muita alemmalle tasolle rinnemaastossa. Massoitteluideaa korostettiin massojen erisuuntaisilla harjoilla lisäksi kullekkin ”mökille” tulee omalaisensa puuverhoilu. Kaikki ”mökit” nivoutuvat kuitenkin sisätiloistaan yhteen. Yhdessä ”mökissä” sijaitsee olohuone, toisessa keittiö ja ruokailutila ja kolmannessa makuutilat. Kaikista tiloista on näkymät suunnattu hienoon järvimaisemaan. Erillisiä ”mökkejä” on korostettu myös sisätilojen materiaalivalinnoissa. Keittiötilan massiiviset hirsipalkit luovat rustiikkista vaikutelmaa ja luonnonmateriaalit sekä erilaiset pintakäsitteyt korostavat kunkin ”mökin” omaleimaista tunnelmaa.
Kivirinne
Omakotitalo, Kangasala 2022
hum 137 m²
kem 168 m²
Talo Kivirinteen pääidea syntyi paikan päällä sijainneesta ”kivirinteestä” jossa tontin takaosassa oli kerroksen korkuinen jyrkkä rinne. Koko rakennus on upotettu kolmelta sivulta rinteeseen, mikä sopikin maanrakennusurakoitsijana toimivalle rakennuttajalle. Moderni, tumma rakennusmassa sulautuu taustaansa eikä erotu liikaa järveltäkään katsottaessa.
Ajoliittymä otettiin tontin ylärinteestä, jolloin saatiin autopaikoitus sijoitettua rakennuksen kattoterassin tasolle. Kattoterassilla on olesekelutilat ja kesäkeittiö, josta aukeaa huimat maisemat Längemävedelle. Katolla sijaitsevasta porrashuoneesta on esteetön kulku (hissivaraus) 1. kerroksen asuintiloihin sekä kellariin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee päämakuuhuone, työhuone, olohuone ja keittiö joista aukeaa panoramaikkunat maisemaan. Rakennuksen aputilat sijaitsevat maata vasten olevassa osassa, kellarissa on saunatilat sekä muita aputiloja. Kaikista kerroksista on ulkoyhteys oleskelualueille. Rannassa sijaitseva vanhempi saunarakennus kunnostetaan.
Rakennus toteutettiin Passiivikivitalojen lämpöharkolla ja porrashuoneen katolle asennettiin aurinkopaneelit. Rakenuksen E-luvuksi saatiin lämpöpumpuilla ja aurinkopaneeleilla ennätykselliset 34!
Viitastenperän laavu
Laavu, Tampere 2021
hum 9 m²
kem 9 m²
Viitastenperän laavulle saavutaan joko Hervantajärven ratikkapysäkiltä tai uimarannan pysäköintialueelta kävellen. Patikkamatkaa luonnonsuojelualueen läpi Hervantajärven rantaan kertyy noin 1,5 km. Polku kulkee metsässä pitkospuita pitkin sekä kallioilla upeissa maisemissa.
Laavu on suunniteltu luonnonsuojelualueelle, joten sen sijoittamiseen maastoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Laavu on sijoitettu järven lähelle ja se on suunnattu parhaaseen ilmansuuntaan sekä järvimaisemaan. Muotoilultaan laavu on saanut inspiraationsa alueen kivikkoisesta ja kumpareisesta maastosta. Kalliorinteeltä saavuttaessa laavu maastoutuu, eikä sitä kuntta- ja sammalkatteen ansiosta erota maisemasta. Järveltä päin katsottuna laavusta näkyy holvatusta puurakenteesta muodostuva ”luola”. Laavun kaareva, turvekattoinen muoto viittaa perinteiseen turvekammiin.
Viitastenperän laavun tarkoituksena on tarjota miellyttävä ja rauhallinen taukopaikka retkeilijöille ja hiihtäjille sekä sateensuoja luonnossa yöpyjille. Sisäpuolelle muodostuu tilava mutta suojaisa tila josta aukeaa vehreät maisemat ympäröivään luontoon ja järvelle. Laavu on tarkoitettu yöpymiseen, sen 3×3,4 m laverille mahtuu mukavasti 5 henkilöä nukkumaan. Rinkat mahtuvat jalkopäähän ja eteen mahtuu vielä rivi istujia. Laavun eteen rakennetaan vielä luonnonkivinen tulipaikka sekä kiinteät penkit.
Laavu on rakennettu holvirakenteisena vieriviereen asetelluista 2×4 -tuuman lankuista. Holvikaaren tukirakenteena on kaarevaan muotoon sahattu vaneri. Perustukset on upotettu maastoon niin, että laavun kolme sivua jatkuvat yhtenäisinä maahan asti. Nukkumalaveri sekä penkit on tehty samasta massiivisesta puusta kuin laavun katto. Kyllästettyä puuta ei käytetä alueella, vaan rakenteissa varaudutaan tiettyyn huoltoväliin jota sään armoilla olevat puurakenteet aina vaativat.
Viitastenperän laavu rakentui vuoden 2021 aikana Tampereen Kaupungin omistaman Ekokumppanit Oy:n toimesta. Uniikin laavun lisäksi alueeta löytyy tulipaikka, liiteri sekä kuivakäymälä.
Liiteri ja kuivakäymälä on tehty ”rakoladonnalla” 2×5 tuuman lankuista ilman pystyrakenteita.
Rakentaminen on tehty paikan päällä ilman sähköä, pääosin käsityökaluin. Rakennustarvikkeet on kuljetettu paikalle veneellä.
Laavu on julkaistu kansainvälisellä BIGSEE sivustolla:
Hain Elämää
Pientalo ja talousrakennuksia, Tampere 2021
Hain Elämää on hirsitaloprojekti jossa pyritään luonnonmukaiseen, terveelliseen rakentamiseen. Projektissa kunnioitetaan perinteisiä, yksinkertaisia rakennusmateriaaleja- ja tapoja, kierrätetään ja tehdään aikaa kestävää modernia arkkitehtuuria.
Atriumtalo Pohjantähti
Omakotitalo, Helsinki 2018
hum 199 m²
kem 234 m²
Atriumtalo Pohjantähti on asemakaava-alueelle suunniteltu yhden perheen talo. Tontin asemakaava on 70-luvulta ja siinä on määritelty rakennusalueen lisäksi yksikerroksisen rakennuksen maksimikorkeus (4,5 m).
Rakennuksen runkomateriaaliksi oli alusta lähtien valittu tiilinen Porotherm kennoharkko. Harkkorakenteen etuna on yksiaineinen seinärakenne joka mahdollistaa massiivisen, hengittävän ulkoseinärakenteen ilman erillisiä eristekerroksia ja muoveja. Haasteeksi todettiin matriaalin työstettävyys sekä suhteellisen heikko ääneneristävyys joka loi haasteita nykyisten ääneneristävyysvaatimusten täyttämiseen. Ovet ja ikkunat valittiinkin tavallista paremmin ääntä eristäviksi, myös yläpohjaan lisättiin ääntä eristäviä kerroksia.
Yksikerroksisen talon keskeinen idea, atrium, muodostuu upotetusta olohuoneesta ja sen päällä olevasta korotetusta kattolyhdystä. Upotettu atriumtila avautuu sekä ulos että ympäröiviin tiloihin; keittiöön, aulaan ja ruokailutiloihin muodostaen näin avoimen ja ilmavan pohjasommitelman. Kattolyhty tuo reilusti valoa suhteelliseen syvään rakennusrunkoon. Atriumtilaa rajaa 60 cm:n tasoeron lisäksi sen reunoja kiertävät puusepäntyönä tehtävät kiintokalusteet. Kiintokalusteisiin on upotettu mm. kirjahyllyä, kaappitilaa sekä kiinteitä istumapaikkoja. Myös takka avautuu upotettuun atriumtilaan. Avoimiin tiloihin liukuovella avautuvasta takkahuoneesta on kulku ulos poreammeterassille sekä väljien puku- ja pesuhuonetilojen kautta saunaan. Kylpyhuoneen suunnattu erkkeri kääntää katseet kaukomaisemaan ja siellä siintävään vanhaan valaistuun kirkontorniin. Sisätilojen materiaaleina on mm. betonilattia, tammirimakatto ja muovittomilla maaleilla maalatut tasoitetut harkkoseinät.
Massoittelulla on pyritty luomaan ajaton mutta moderni rakennus joka sopeutuu olemassaolevaan 60-70 luvun yksikerroksiseen rakennuskantaan. Rakennuksessa on isot ikkunat, jotka hyödyntävät sekä luonnovalon että passiivisen aurinkoenergian maksimaalisesti. Kattona on loiva harjakatto, myös autokatos on kytketty rakennusmassaan. Ulkoseinien ulkopinnat ovat vaaleaa rappausta ja terassien kohdalla olevissa sisäänvedoissa puuverhoiltuja. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sekä terassien pilaressa on mustaa tiililaattaa. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota toimivuuden lisäksi ekologisuuteen ja energiatehokkuuteen, rakennuksessa on maalämpö ja sen energialuokka on A.